Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kaikki joilla on täältä hoitokoira(t) kirjoittaa tänne hoitotarinat.

Vieraskirja  1  2  > [ Kirjoita ]

Nimi: Kredu

25.11.2012 14:39
Anteeksi, kun teen vasta nyt ensimmäisen hoitotarinani, sillä meidän tietokone meni rikki. Nyt kuitenkin tarina:

Kävelin kohti taigayön kenneliä. Olin lähtenyt heti koulun loputtua. Minua jännitti, sillä tänään olisi ensimmäinen päiväni hoitamassa Ainoa.
Sää, niinkuin näin syksyllä yleensä oli melko märkä ja sateinen, lunta ei ollut vielä maassa.
Pian kenneli alkoikin näkyä puiden lomasta. Astuin pihalle,ja koputin oveen.
Kohta oven avasikin tyttö, joka oli ilmeisesti Saaga.
-Hei, olet varmaan Kredu? tyttö kysyi.
-Joo, vastasin.
-Tervetuloa vaan, haluat varmaan nähdä Ainon? Saaga kysyi.
-Haluan kyllä, sanoin.

Sitten Saaga vei minut tuolin luo, jossa Aino nukkui.
kohta se kuitenkin heräsi hyppäsi tuolilta alas, ja ihmetteli minua, kun olin sille ihan vieras. Kyykistyin, ojensin käteni, ja pian se tulikin nuuskimaan kättäni. Se löysi varmasti paljon sille vieraita hajuja.
Aino näytti kyllä ihan kunnolla virkistyneen unista, joten lähdin sen kanssa ulos. Sanoin vain Saagalle, mihin olimme menossa, ja laitoin Ainolle kaulapannan ja hihnan. Otin sille vielä lelun mukaan. Aino lähtikin mielellään ulos. Pysyttelimme melko lähellä pihaa, koska Aino oli kuitenkin vielä pentu, eikä jaksanut mennä pitkiä lenkkejä. Kuljimme eteenpäin vähän matkaa, ja leikimme välissä, josta Aino todella hullaantui. Sitten katsoin kelloa, oli valitettavasti lähdettävä kotiin.
Lähdimme takaisin kennelille, vein sen sisälle, otin siltä kaulapannan pois, sanoin heipat ja lähdin tyytyväisenä kotiin.

Vastaus:

Hieno alkutarina! Mutta et taida tulla takaisin...

Nimi: Metsku

08.10.2012 15:27
Teen nyt siitä tarinan, kun Hachi tulee viikonlopuksi meille.

Tarina 2.
Olen hakemassa Hachia meille. On Perjantai iltapäivä, ja äiti antoi luvan tulla Hachin kanssa meille. Olin hyvin innoissani, ja Hachikin, koska näki minut viimein taas.
- Hei Hachi poju! Sinä tulet meille tänään. Sanoin, ja aloin pakata Hachin tavaroita muovikassiin. Otin mukaan Pallon, Hihnan, ruokakupin, juomakupin ja hieman ruokaa kenneliltä, sillä sain Saagalta luvan.
- Nyt mennään. Sanoin, ja laitoin Hachille hihnan. Hachi oli iloinen, mutta vähän hämillään, sillä ei se voinut tietää, että se tulisi meille.

KOTONA:
- Hei äiti! Hachi tuli nyt meille. Sanoin äidille, ja silittelin hyvin mielin Hachi pojua. Hachi meni heti tutkimaan paikkoja.
Pian kuului kova sähinä, sillä Hachi oli löytänyt siskoni kissan, Helmin.
- Varo Hachi! Helmi kissa voi olla vähän sähäkkä tapaus. Varoittelin Hachia. Otin kissan kainaloon, ja astelin isosiskon ovelle.
Koputin oveen. Pian Hachi oli vierelläni, sillä se halusi tulla mukaani.
- Mitä nyt Dorka! Sisko tuli avaamaan oven. Huoneesta kuului kamalaa Hevimusiikkia.
- Ota kissas pois! Se melkein raapaisi Hachi pojua! Sanoin, ja päästin kissan siskon huoneeseen.
- Eipä oo mun vika. Sisko sanoi, ja paiskaisi oven kiinni.
Silittelin Hachia.
- Älä välitä Jemina siskostani, sillä se on vähän tyhmä. Se on myös vähän punkkari, sillä sen poikaystävä on sellanen... Selittelin Hachille. Huomasin, että Hachia alkoi väsyttää. Se ei millään jaksanut kuunnella pölpötystäni.
- Hei, kuunteletko sinä minua? Kysyin Hachilta, mutta se käveli pois.
- Jaaha, no ei sitten. Sanoin, ja menin perään.
Hachi istui sohvalla katselemassa TV:tä todella rauhallisena.
Istahdin Hachin viereen. Hachi painoi päänsä syliini, ja silittelin sitä hitaasti päästä.
- Voi, kun olet söpö. Sanoin pojulle. Katsoin kelloa, ja se oli jo n. 18.35 ja oli aika mennä lenkille.

LENKILLÄ:
- Varo Maxia, sillä se asuu lähistöllä. Sanoin Hachille, sillä naapurissa asui eräs Max koira, joka on rodultaan Estrelanvuoristokoira, ja se on hyvin agressiivinen ja häijy koira. Sen omistaja pitää sitä aina vain vapaana.
Kuului kovaa ja matalaa haukuntaa. Se oli Max!
- Voi ei! Max on pihalla! Nyt ihan hiljaa Hachi kulta! Sanoin peloissani. Pian kuului myös murinaa. Se oli Hachi!
- Älä murise, ettei Max kuule. Sanoin peloissani. Pian aloin liikkua hitaasti eteen päin, ja Hachi seurasi takana.
- Hyvä Hachi. Mene ihan hiljaa... Pian haukunta loppui, ja kuului kaamea pamaus.
- Voi ei! Nyt mennään katsomaan! Sanoin Hachille, ja lähdimme juoksemaan Maxin luokse.
Kun pääsimme Maxin pihaan, niin ei kuulunut mitään. Pian kuului vaimea vinguna.
- Max! Voi ei! Pelästyin. Kun saavuin talon taakse, niin Max makasi haavoittuneena pihalla.
- Maax!! Mitä tapahtui?! Huusin kyyneleet silmissä, vaikka Max olikin paha koira.
Hachikin yritti auttaa, mutta tuloksetta.... JATKUU!

Vastaus:

Huh!Jännä tarina , jään mielenkiinnolla odottamaan jatkoa...

Nimi: maria

29.09.2012 18:31
heräsimme molemmat tömähdykseen. TUM! juoksimme molemmat katsomaan mitä oli tapahtunut. Sisällä ei ollut tapahtunut mitään menimme ulko ovelle. Ja mitä ihmettä oven edessä aivan ulkoportailla makasi shetlanninlammaskoira. Imettelimme mistä se oli ilmestynyt. Pluto meni nuolemaan sitä. Minäkin menin katsomaan. Näin että se oli loukkaantunut sillä sillä oli haavoja. Yksi oli sen jalassa se oli iso ja toinen pieni oli sen mahassa. Pluto luuli että outo koira leikkisi sen kanssa mutta ei se ei leikkinyt. Minä nostin sen oudon sisälle putsasin sen haavat ja uneksin että omistajaa ei löytyisi ja että saisin sen. Laitoin oudon koiran sohvalle ja menin laittamaan Plutolle ruokaa sanoin Plutolle:-Pluto menemme viemään koiran koirakotiin. Pluto haukahti Hauuuuuuuuuuuuuu!
Myöhemmin koirakodilla...

Ps:sori ku tuli näin lyhkänen pätkä en kerenny kirjottaa voisitko silti lisätä mut jo hoitajaks

Vastaus:

Vähän erikoinen, mutta ihan hyvä alkutarina Olit siis alussa yötä kennelillä, eikö? Saat 1½pst

Nimi: Metsku

22.09.2012 20:52
JATKOA:
- Kuulemma juuri tuossa metsässä on Kettuja. Olen kuullut. Saaga sanoi.
- Onko vai? Kysyin vähän varovaisesti.
- Juu. Saaga sanoi, ja tuli tuomaan Hachin. Hachi tuli heti luokseni.
- Onneksi olet kunnossa, Hachi.  Sanoin hieman hymyillen.
Hachi otti pallon, ja yritti tarjota sitä minulle.
- Haluatko leikkiä vai? Hyvä on sitten. Sanoin, ja heitin pallon.
Hachia ei näkynyt missään. Menin katsomaan, että mitä se oikein tekee.
- Hachi! Tule tänne. Huutelin kaikkialle, mutta ei sitä näkynyt.
Menin kennelin ruoka-varastoon.
- Hachi? Sanoin kysyvästi. Hachihan se siellä, mutustelemassa kuivamuonaa.
- Hachi! Hassu poika! Sanoin, ja naurahdin.
- Jos sinulla on nälkä, niin annan sinulle jotain. Sanoin, ja vein sitten Hachin keittiöön.
Annoin Hachille vähän kinkkua, ja sen jälkeen jatkettiin taas leikkimistä.
- Hei Metsku! Mitenkä on nyt mennyt? Saaga tuli kysymään iloisesti.
- No, ihan hyvinhän tässä. Hachi teki vain äsken hassun tempun. Sanoin hieman naurahtaen.
- No, mitä se teki? Saaga kysyi hieman uteliaasti, ja istui viereeni.
- No, kun heitin sille palloa, niin se häipyi jonnekkin. Löysin sen syömässä kuivamuonaa tuolla varastossa. Sanoin Saagalle.
- Hah, hassu koira tuo Hachi. Saaga sanoi, ja lähti taas jonnekkin.
- Hachi, tuleppas tänne. Sanoin Hachille. Hahci tuli heti innoissaan. Aloin silittelemään sitä.
- Olet kunnon koira. Oikein reipas ja hassu poika. Lepertelin Hachille.

"Prrr" Puhelimeni soi. Katsoin sitä, ja se oli äitini.
- No mitä nyt?! Sanoin äidille.
- Voisitko tulla kohta kotiin? On nimittäin ruoka-aika. Äiti sanoi.
- Joo, tuun aivan kohta! Sanoin, ja laitoin puhelimeni taskuun.
Otin Hachille pienen herkun.
- Tässä sinulle pikku Hachi. Sanoin.
Katsoin kelloa, ja se oli jo aika paljon. Kello oli 16.30 ja oli jo aika lähteä kotiin.
- No, heippa sitten Hachi! Nähdään huomenna! Sanoin, ja silittelin Hachia.
Mietin illalla seuraavaa päivää, kun tulen taas hoitamaan Hachia.
LOPPU

Eli tämä oli siis sen edellisen tarinan loppu-osa, eli tein nyt siis valmiiksi ekan tarinani. Hoitaminen on todella hauskaa!

Vastaus:

Kiva tarina!Pidin tästä paljon Kiva, että hoitaminen on mielestäsi tosi hauskaa, minustakin se on, hoidan nimittäin eräässä toisessa kennelissä. Saat 2½t

Nimi: Metsku

22.09.2012 18:11
Joo, ei haittaa, että jaan Hachin Jasgran kanssa.  Hoidan nyt ainakin.  Katsotaan, että osaisinko, sillä en ole ennen hoitanut.

Tarina 1.
Olin jo aamupalalla. Kello oli 7.27 aamulla. Oli Sunnuntai, ja oli pakko herätä aika aikaisin, koska sain hoitaa koiraa Taigayössä.
- Äiti, minä menen nyt! Sanoin äidille, joka kylläkin nukkui.
Menin hyvin hiljaa ulos, ettei sisko ja äiti herää.
Kävelin kennelille, sillä pyöräni jäi isälle.
- Haluan nähdä jo Hachin! Mumisin itsekseni. Olin pian kennelillä, eikä matkassa mennyt kuin vain n. 5min.
Monet koirat olivat ulkona. Koirat tulivat katsomaan minua ihmeissään, monet jopa nuolaisivat minua.
En nähnyt missään Hachia.
- Hachii! Huusin, ja hetkessä edessäni oli kiltti ja suloinen Amerikanakita.
- Heissan Hachi! Olen hoitajasi. Sanoin iloisesti, ja silittelin koiraa. Hachi näytti iloiselta, ja kerjäsi lisää rapsutuksia.
- Olet kyllä ihana koira. Sanoin, ja silittelin lisää. Menin Hachin kanssa sisälle katsomaan kennelin YP:tä.
- Hei! Olen Metsku! Sanoin kennelin YP:lle Saagalle.
- Hei, oletko siis se uusi hoitaja? Kiva. Olen Saaga, kennelin omistaja. Saaga sanoi iloisesti.
- Joo. Menen Hachin kanssa lenkille. Sanoin Saagalle iloisin mielin.
- Kyllä se käy. Saaga sanoi, ja jatkoi matkaansa.

- Hachi, mennään nyt lenkille. Sanoin Hachille, ja rapsuttelin tätä. Hachi oli innoissaan uudesta ystästä, ja pyöri jo ympärilläni.
- Voi sinua. Sanoin, ja otin hihnan. Hachi hieman rimpuili laittaessani hihnaa, mutta muuten sujui loistavasti. Hachi on ihana kaveri.
Me menimme vähän matkaa metsään päin. Ajattelin sitten pitää taukoa, ja pysähdyimme pienelle metsä-aukiolle.
Annoin Hachille herkun, sillä se oli todella reipas poika.
Yhtäkkiä Hachi kuuli jotain. Se taisi myös haistaa jotakin.

Yhtäkkiä Hachi alkoi juoksemaan täydellä vauhdilla metsään päin. Minä juoksin perässä.
Pian kuului pieni vingahdus.
- Hachi! Huusin, sillä pelästyin kamalasti. Juoksin hyvin nopeasti Hachin luo. Se makasi maassa, ja sillä oli pieniä haavoja.
- Voi Hachi! Minä vien sinut kennelille. Sanoin, ja nostin varovaisesti Hachin syliini, vaikka vähän iso se olikin.

KENNELILLÄ:
- Saaga! Hachi... no se jotenkin loukkaantui! Sanoin Saagalle vähän nopeasti.
- Minä tarkistan Hachin. Saaga sanoi, ja vei Hachin hoito-huoneeseen. Odotin 45min, kunnes Saaga tuli huoneesta.
- No, mitä? Sanoin vähän apeasti.
- Ne olivat vain pieniä naarmuja. Hachi tulee kuntoon kyllä. Saaga sanoi.
- Kiitos! Vastasin hyvin kiitollisena. Olin myös surullinen vähän, koska jos ensimmäisellä hoitopäivällä käy näin, niin minut varmaan erotettaisiin.
- Mitä siellä metsässä sattui? Saaga kysyi yhtäkkiä.
- No, jotenkin Hachi alkoi juoksemaan, koska kuuli jotain ääntä. Minä tietenkin juoksin perässä. Olin liian hidas, ja kuulin vingahduksen. Kun pääsin Hachin luo, niin näin sen makaavan maassa. Sanoin surullisesti.
- Tiedätkö, että mikä se oli? Saaga kysyi.
- Itse asiassa en. Sitä olen itsekkin miettinyt vähän. Sanoi asiallisesti.
- Kuulemma juuri tuossa metsässä on Kettuja. Olen kuullut. Saaga sanoi. JATKUU....

Anteeksi, jos oli huono, sillä en vielä tajua hoitaa hyvin.

Vastaus:

Wau! No ei todellakaan ollut huono! Tämä oli tosi hyvä alkutarina Odotan innokkaasti jatko-osaa Muutes, jos Hachille sattuu jotain vakavampaa, tarinassa voit viedä sen eläinlääkäriin niin minä laitan eläinlääkäriviekkuun(Eläinlääkäri Hunaja Tassun alikategoria) mikä Hachilla on Saat 2pst

Nimi: Taiga<3

28.07.2012 14:22
-Juup.
Olin iloinen, kun asia oli selvitetty. Rapsutin Taigaa paljon ja ajattelin huomista päivää. Otin Taigan ja laitoin sille hihnan.
-Lähdemme koirapuistoon.
-Juu!
Lähdimme ja vastaan tuli kaksi miestä. Heillä oli iso laukku ja Taiga murisi sekä haukkui miehille. Kysyin Taigalta, että mikä on ja Taiga hyppäsi miesten laukun päälle. Laukku aukesi ja siellä oli todella paljon rahaa. Miehet kirosivat ja arvasin heidän olevan varkaita. Soitin poliisille ja esitin soittavani kaverilleni. Käskin poliiseja tulemaan ilman vilkkuja. Lopetin puhelun ja aloin puhumaan varkaille. Poliisiauto meni ohitsemme ja pysäköi vähän matkan päähän. Miehet eivät aavistaneet mitään. Poliisit tulivat luoksemme ja laittoivat miehet rautoihin. Poliisi alkoi puhumaan.
-Te löysitte 3 vuotta kadoksissa olleet pahamaiset varkaat. Onnea! Saatte siitä 1000 euroa!
-Kiitos.
-No me lähdemme viemään varkaita asemalle. Heippa!
-Moikka!
Jatkoimme matkaa ja olimme perillä. Koirapuistossa oli 3 koiraa. Rico, Helios sekä Lissu. Tunsin kaikki koirat ja niiden omistajat. Lissun omistaja oli Niina, Helioksen omistaja oli Eveliina ja Ricon omistaja oli Suski. Sanoin heille moi ja kerroin varkaista. Oli kulunut 2 tuntia ja kello oli 17.30, kun pääsimme kennelille. Kerroin Saagalle varkaista ja kerroin myös hänelle toisen asian.
-Saimme Taigan kanssa palkkioksi 1000 euroa ja haluan antaa joka ikisen sentin Taigayöhön.
-En voi ottaa semmoista summaa vastaan.
-Se oli Taigan ansiota, että roistot jäivät kiinni. Minä en edes tarvitse rahoja, kun saan jo hoitaa täällä Taigayössä!
-No kiitos rahoista.
Saaga halasi minua. Ojensin hänelle rahat ja kuulin puhelimeni soivan. Äitini soitti, että joudun menemään etuajassa, eli kello 18.00. Sanoin Saagalle ja koirille heipat, ja lähdin pyöräilemään kohti kotia. Huomenna menisimme ehkä uimaan, ehkä emme. Toivottavasti on hyvä sää  Taiga on minun sankari!
LoPpU

Koska muuten lisäät tuon koiran ja käykö siis tuo Taigayön Lucky Boy sen nimeksi? Toivottavasti oli hyvä tarina yhteensä!

Vastaus:

Tosi mukava tarina!! Olen lisännyt jo koiran ja se onkin narttu. Nimi on Taigayön Teelika Mentten "Telma" Saat.. 4pst!

Nimi: Taiga<3

12.06.2012 16:37
-No hyvä.
-Niin, mutta me lähdemme nyt Taigan kanssa poliisin puhelle.
-Juu.. Heippa.
-Moikka
Huomasin taas sen varkaan, joka yritti varastaa Taigaa. Päästin Taigan vapaaksi ja sanoin sille.
-Taiga, puskii!
Yhtäkkiä Taiga ryntäsi miehen luo. Mies säikähti ja lähti juoksemaan Taigaa karkuun. Mies ei pitkälle pötkinyt, mutta yhtäkkiä mies pysähtyi. Nyt tunnistin miehen. Hän oli vanha koululainen minua kolme vuotta vanhempi. Hänen nimensä oli Dani.
Dani otti Taigan ja lähti juoksemaan taas. Minä rupesin juoksemaan.
-Anna Taiga tänne Dani!
-Danii! Olen menossa poliisin puheille!
Yhtäkkiä Dani pysähtyi. Hän vastasi minulle näin.
-Oletko se sinä Taiga<3?
-Kyllä ja anna Taiga heti takaisin!
Dani toi Taigan minulle.
-Anteeksi Taiga<3 todella paljon. Tiesin, että sinä hoidat Taigaa, mutta en aluksi tajunnut sinun olevan Taiga<3. Luulin jonkun muun olleen varastaneen Taigan ja olin viemässä sitä meille. Sitten olisin soittanut sinulle ja sanonut, että löysin Taigan. Ja uskoisin, että silloin olisit tullut hakemaan Taigan.
-Ahaa. No sitten tätä asiaa ei tarvitse viedä poliisille. Haluaisitko muuten huomenna tulla mukaan hoitamaan Taigaa?
-Joo, se olisi kivaa
-Kysyn vain ensin Saagalta, kävisikö se.
-Selvä on, mutta kaipa nyt lähden kotiin.
-Ja minä menen Taigan kanssa kennelille.
-Heippa
-Moikka
Lähdimme Taigan kanssa kennelille ja olimmekin tuossa tuokiossa perillä.
-No mitäs poliisi sanoi?
-En käynyt poliisin luona.
-Mitä? Miksi?
-No asialla oli vanha koulukaverini ja hän luuli, että joku oli varastanut Taigan.
-Niin ja sen perusteella hän vai yritti itse varastaa Taigaa?
-No Dani olisi soittanut minulle ja sanonut, että on löytänyt Taigan.
-Ahaa. No sitten ymmärrän.
-Kello on 15.00
-Aika vähän.
-Niin. No onneksi minulla on vielä aikaa hoitaa Taigaa. Joudun lähtemään 20.00, mutta viimeistään 20.30.
-Menehän nyt Taigan luo.
-Juup.

JÄI TAAS KESKEN! JATKAN MYÖHEMMIN!

Vastaus:

Tosi kiva tarina taas, odotan jatkoa Saat 3½pst

Nimi: Taiga<3

11.06.2012 10:35
Taiga:

Oli aamu ja ajattelin sitä tamaskankoiraa. Minkäköhän niminen siitä uroksesta tulee? Olin tehnyt jo melkein kaiken, mutta nyt minun pitäisi viedä Demi lenkille. Vein Demin kymmenen minuutin lenkille. Kun tulimme takaisin kotiin, lähdin melkein heti Taigan luo. Matkalla mietin, että tulevatkohan muut koirat sen toisenn koiran kanssa. Puhelimeni soi. Siellä oli äiti.
-Moi äiti.
-Moikka Taiga<3. Veithän sinä Demin lenkille, syötit sen ja söit itse?
-Joo joo. Kyllä minä osaan huolehtia omista asioistani.
-No kyllä, mutta missä olet nyt?
-Matkalla Taigayöhön.
-Ahaa. No jatka matkaa.
-Joo moi.
-Moikka.
Äiti on aina niin huolehtivainen. Vaikka se näkisi, että minä olen ruokkinut Demin, niin silti se kysyy Ruokithan Demin. Onneksi äiti on aamusta iltaan töissä ja saan melkein aina omaa rauhaa. Olin Taigayössä ja tervehdin Saagaa. Jatkoin matkaa ja tulin Taigan luo. Se heilutti häntäänsä enemmän kuin eilen, vaikka en ollut hoitanut sitä piitkään aikaan. Mitenköhän unohdin hoitaa Taigaa. Huomasin sen koiran, mutta Saaga ei ollut keksinyt sille vielä nimeä. Kysyin Saagalta.
-Kävisikö Taigayön Lucky Boy?
-Ai mitä?
-Niin, että kävisikö, että tuon nimeksi tulisi Taigayön Lucky Boy?
-Jaa. En tiedä.
-Okei.
-No onkos tämä kiva kennel?
-Tämähän on paaras kennel!
-No hyvä.

KESKEN! JATKUU..
Saanko muuten sitten kun minullaq on tarpeeksi pisteitä, niin Teelika Menttenin hoitsuksi?

Vastaus:

Hieno tarina jälleen kerran! Saat Teelika Menttenin, kunnes saat tarpeeksi pisteitä Saat 3½pst

Nimi: Taiga<3

09.06.2012 17:48
Anteeksi en ole hoitanut piiiiiiiitkään aikaan, mutta nyt tein tämänlaisen maraton tarinan, jossa keeron monesta päivästä.
Taiga:

Kuten olin Taigalle luvannut, tulin taas kennelille. Taiga käyttäytyi kuin ei olisi nähnyt minua sataan vuoteen. Se hyppeli ympärilläni sekä nuoli minua, mutta jätin vahingossa oven auki ja katsoin toiseen suuntaan. Kun katsoin takaisin, Taiga ei ollut siinä enää. Menin oven suulle ja huomasin jonkun ottavan Taigan. Säikähdin, että sille voitaisi tehdä mitä vain. Juoksin perään. Huusin Taigaa ja miestä joka Taigaa kantoi monta kertaa, mutta mies ei kuullut. Lopulta se juoksi puistoon ja pysähtyi ja mies olikin juossut tunnin. Myös minä olin aivan puhki. Otin miehen kiinni ja vein Taigan siltä. Otimme molemmat päiväunet. Tunnin päästä Taiga herätti minut nuolemalla kasvojani. Annoin sille ruokaa. Sen jälkeen juoksin käymään kaupassa ja otin Taigan mukaan. Kun tulin kaupasta, Taiga oli päässyt irti ja räksytti oravaa viereisessä puussa. Taiga jätti kurren kuitenkin rauhaan kun näki minut. Ihmettelin, että mikä Taigaa vaivaa. Taiga juoksenteli huoneessa. Menin alakertaan ostamaan Taigalle tavaroita. Ostin sille uuden ulkoilupuvun, sekä puruluun. Taiga ilahtui tavaroista, eniten puruluusta. Se alkoi purea sitä. Menin samalla alakertaan ja katselin muita koiria. Koirat nuolivat minua, mutta en voinut ottaa ketään. Juttelin Saagan kanssa Taigan rauhattomuudesta. Sitten huomasin ulkona uros suomenlapinkoiran ja Taiga tuli heti alakertaan. Se säntäsi ulos uroksen luo. Otin Taigan kiinni ja pyysin uroksen omistajalta anteeksi. Uroksen omistaja ei pitänyt Taigasta ollenkaan. Taiga oli surullinen, joten ajattelin piristää sitä jollain tavalla. Kuitenkin minun piti lähteä kotiin. Lupasin, että tulen huomenna takaisin katsomaan Taigaa. Ylihuomenna kävisin ilmoittamassa poliisille miehestä, joka yritti varastaa Taigaa.

Taiga:

Heräsin tänään aikaisin aamulla ja jäin sänkyyn vielä hetkeksi
ihailemaan huoneeni ikkunasta nähtävää kaunista kesämaisemaa.
Aurinko pilkisti puiden takaa ja se sai ruohon kimaltelemaan
kauniisti. Näytti aivan siltä, kuin olisin jossain taikamaassa. Oli niin kaunista. Hetken lojuttuani sängyssäni nousin, pukeuduin ja menin syömään aamupalaa. Syötyäni puin kengät jalkaan, avasin oven ja lähdin kauniissa kesäsäässä kävelemään kohti kenneliä. Pian olinkin jo kennelin portilla. Tällä kertaa koirat eivät olleet ulkona. Kävelin siis kennelin ovelle ja koputin. Kuulin koirien iloista haukuntaa. Pian Saaga tuli avaamaan oven. Taiga tuli heti luokseni häntä iloisesti heiluen, jolloin
rapsutin sitä. Pian näin huoneen nurkassa kököttävän pienen ja suloisen koiranpennun, jonka pienet mustat nappisilmät tuijottivat minua suloisesti.
Lopetin nyt Taigan rapsuttamisen ja kävelin kohti Taigayön Teelika Mentteniä. Se oli Taigan pentu ja söpö sellainen. Annoin koiran ensin haistella kättäni, jolloin se pienellä kielellänsä lipaisi kättäni.
-Miten oletkaan noin söpö?!
Lähdimme Taigan kanssa ulos lenkille. Menimme hieman syvemmälle metsää mitä normaalisti. Metsässä vastaan meitä tuli vapaana oleva Saksanpaimenkoira narttu. Ensiksi luulin, että se olisi jokin kulkukoira, sillä niitä täällä päin paljon oli.
-Heidi, missä olet?!, kuului yhtäkkiä miehen ääni syvemmältä metsää, jolloin Taiga hieman säikähti. Pian polulta ilmestyi pelästyneen näköinen mies, joka todennäköisesti äsken huusikin. Pian mies tuli meidän luoksemme läähättäen.
-Oletteko nähneet sellaista ruskeamustaa, sellaista.. Noh, kai tiedätte saksanpaimenkoiran?, mies selitti hengästyneenä.
-Hmm, se meni tuonne, osoitin suuntaa, jonne koira oli juossut. Voimme auttaa sen etsimisessä, jatkoin.
Mies suostui, mutta varoitti, että koira olisi todella säikky. Miehen kädessä roikkui koiran talutushihna, jossa oli tämän koiran tuoksua. Nappasin talutushihnan miehen käsistä kysymättä mitään ja annoin Taigan nuuskaista hihnaa.
-Taiga, etsi!, käskin Taigaa päästäen sen vapaaksi.
Taiga lähti heti miehen koiran hajujen perässä, minä miehen kanssa seurasin Taigaa. Pian olimme miehen koiran luona, joka tyytyväisen näköisenä tonki läheisen ravintolan roskista. Pian se tuli roskiksesta ulos banaaninkuoret päässään ja nakki suussaan. Nauroimme hieman ja sitten mies haki koiransa pois roskiksesta. -Kiitos!, mies kiitteli meille, tai siis Taigalle.
-Haluatteko palkkaa tästä?, mies kysyi hymyillen selvästi onnellisen ja kiitollisen näköisenä.
-Ei kiitos, sanoin hymyillen ja pian jatkoimme matkaa kohti kenneliä. Kennelillä annoin Taigalle ison luun, ja Taigahan kovasti tykkäsi luista. Sillä välin kun Taiga
jyrsi luuta, menin istumaan sisälle ja kertomaan Saagalle asiasta.
Hetken olin vielä Taigan kanssa, mutta sitten minun oli lähdettävä. Kävelin kotiin myös takaisin, matkalla muistelin kuinka mukava päivä tänään oli ollut.


Taiga:

Heräsin ja katsoin ulos. Siellä oli hieman tummia pilviä, mutta ei se haittaa. Puin vaatteet päälleni, juoksin portaat alas ja liukastuin, mutta en kaatunut ja söin. Sitten lähdin viemään Demiä pikkulenkille ja tulimme kotiin 10 minuutin päästä. Pilvet olivat nyt ihan normaaleja, joten ajattelin mennä Taigan kanssa rannalle. Lähdin pyöräilemään kenneliin ja poljin niin kovaa kuin pääsin, mutta silti tuntui, että olisin edennyt todella hitaasti. Tulin vihdoin kennelille ja kennelin ovi ei ollut lukossa, joten menin sisään. Näin Taigan ja menin halailemaan ja pusuttelemaan sitä. Sitten vein sen syömään ja juttelin hetken Saagan kanssa.
-Eli saanko minä siis tuon Taigayön Teelika Menttenin toiseksi hoitsuksi silloin, kun olen hiotanut Taigaa tarpeeksi?
-No kyllä minä uskoisin, mutta se ei ole varmaa.
-Selvä. No toivottavasti saan.
-No lähdetkö nyt viemään Taigaa lenkille?
-Heti kun se on syönyt.
-Sehän on istunut tuossa varmaankin jo minuutin
-Oho. En huomannut Taigaa.
Rupesimme nauramaan Saagan kanssa.
-Me menemme nyt Taigan kanssa sitten rannalle.
-Okei. Moikka!
-Mooi!
Lähdimme rannalle ja olimme perillä. Rannalla oli yksi belgianpaimenkoira tervueren, dobermann, 2 suomenlapinkoiraa, 2 chow chowta ja 3 labbista. Taiga leikki belggarin ja lappareiden kanssa eniten, mutta sitten se lähti kuin raketti juoksemaan metsää kohti. Olin juuri silloin uimassa, mutta huomasin silti Taigan lähdön. Juoksin vedestä pois ja lähdin Taigan perään. Huomasin maassa rotanmyrkkyä, mutta onneksi kukaan ei ollut nähnyt sitä. Peitin myrkyn hiekalla ja jatkoin matkaa. Huomasin tassunjälkiä ja ajattelin niiden olevan Taigan. Yhtäkkiä kuulin metsästä ulvaisun ja lähdin juoksemaan ulinan luo.
-Se oli Taiga. Voi ei! Ajattelin.
Olin perillä ja huomasin Taigan suden lähellä. Susi oli hieman purrut Taigaa, mutta nyt susi kuitenkin makasi maassa. Taiga oli hyökännyt suden kimppuun. Sitten huomasin, että susi olikin koira rodultaan tamaskankoira. Menin koiraa lähemmäs eikä sillä ollut pantaa tai mitään. Ajattelin sen olevan hylätty. Sitten metsästä tuli nainen, jota koira ilmeisesti pelkäsi. Nainen sanoi näin:
-Ai täällähän tuo piski on. Tule nyt rakki. Miksi sinä et tottele?! Hei tyttö.. Pidä hyvänäsi tuo idiootti rakki!
Nainen lähti ja minä mietiskelin hänen sanojaan. Nyt kuitenkin nostin koiran ja kävelytin sitä hetken. Sitten nainen tuli takaisin ja heitti koiran hihnan ja pannan. Lähdin kennelille päin ja kerroin Saagalle koirasta. Taigayö aikoo pitää koiran ja jälleen kerran minun löytämäni. Mitäköhän seuraavassa tarinassa tapahtuu?

Koira näytti muuten tältä:

http://farm3.staticflickr.com/2049/1712140309_f0983dd519.jpg

Vastaus:

Ei haittaa, vaikket ole kirjoitellut piiitkään aikaan, kun kirjoitit näin piiitkän tarinan! Wau! Kirjoitit kolmesta päivästä, jep aion pitää koiran Saat... 5pst!!!

Nimi: Camilla

14.05.2012 07:48
Moikka! Anteeksi, kun en ole kirjoittanut kamalasti tarinoita, syy siihen on ollut, että olin vähän aikaa kipeä.


Huoh,ompa tylsää! Taas Maaantai,vihaan sitä päivää,ajattelin kun menin kouluun. Mutta kun tulin sieltä,Maanantai olikin ihanin päivä koskaan.
Kävelin lintujen laulaessa Taigayön kennelille noin klo 13.15, koska pääsin silloin koulusta. Olin pian perillä. Jo portilla, Moona tuli katsomaan minua.
- No hei, Moona! Lepertelin Moonalle. Moona oli selvästi innoisaan, kun tulin.
- Haluatko taas uimaan? Kysyin Moonalta. Moonalla oli niiin IHANA ilme.
- No, mennään. Sanoin ja otin hihnan. Moona tuli heti, kun tajusi tilanteen.
Kävelimme metsäpolkua pitkin rannalle. Yhtäkkiä joku outo varjo tuli puun taakse. Varjo tosin oli aika pieni, eli ei ollut aikuinen.
Moona alkoi haukkumaan hullun lailla pelottavaa varjoa. Yhtäkkiä varjo tuli lähemmäksi ja lähemmäksi. Minua pelotti.
- Böö! Varjo sanoi ja pomppasi esiin. Minun sydän melkein pysähtyi.
- Hei lopeta! Sanoin varjolle, koska se olikin ihan tuttu ihminen.
- Miksi? Toinen sanoi.
- No, ettet sinä enää tee tuota, TOMPPELI! Sanoin.
Varjo olikin siskoni Milla.
- Mitä sinä muutenkin täällä teet? Kysyin siskolta.
- Halusin tulla katsomaan, kun hoidat Moonaasi. Sisko sanoi.
Käännyin puusta pois päin ja menimme rannan suuntaan.
- Mihin olette menossa? Sisko kysyi.
- Rannalle. Vastasin.
- No, minä tästä sitten lähdenkin. Milla Sisko sanoi.
Nyökkäsin ja lähdin rantaa kohti. Yhtäkkiä taas puuhun tuli varjo.
- Sisko, lopeta jo! Sanoin, koska luulin, että sisko taas pelleili.
- Olen tässä. Sisko sanoi ja tuli viereeni.
- Jos sinä olet siinä, niin kuka tuolla on? Sanoin pelästyneesti.
Moona alkoi taas haukkumaan puulle. Joku siellä tosiaan oli.
Sekin tuli koko ajan lähemmäksi.
Sillä oli iso säkki mukanaan. Pian Moona meni liian lähelle puuta. Niinpä varjo otti Moonan säkkiin ja karkasi.
- Moonaa! Tule takaisin senkin varas! Sanoin ja juoksin varkaan perässä. Minnehän seuraavaksi? Sen näette seuraavassa tarinassa.LOPPU

Vastaus:

Ei haittaa vaikket ole käynytkään hoitamassa, ymmärrän jos olit kipeänä Tarinasi jäi todella jännittävään kohtaan! Tuskin maltan odottaa seuraavaa tarinaasi! Saat 2½pst

Nimi: Camilla
Kotisivut: http://sonyx.suntuubi.com/

06.05.2012 15:03
Pystyn tulla kirjoittamaan tarinan yleensä joka toinen päivä. Nyt olen salaa koneella.

- Herätyyys! Sisko Milla huusi korvaan.
- Joo, joo! Vastasin hermostuneesti. Pikkusiskot osaavat olla rasittavia.
- Voisitko lähteä huoneestani? Sanoin siskolle. Sisko lähti heti. Jäin vielä sängylle lojumaan.
- Herää jo unikeko. Äiti sanoi.
- Ehditkö sinäkin tänne? Kysyin.
- Tietenkin, miten niin? Äiti kysyi.
- Anna olla! Sanoin. Laitoin paidan ja lempi farkkuni. Lähdin taas katsomaan Moonaa.
- Minä lähden nyt. Sanoin äidille.
- Kiva! Pidä hauskaa! Äiti sanoi juuri, kun lähdin ovesta pihalle. Matkalla huomasin, että emme voikkaan mennä tänään uimaan Moonan kanssa, koska satoi kaatamalla. Minua suretti. Ja varmaan Moonaakin. Ólin perillä.
- Moi taas, Moona! Sanoin Moonalle heti, kun näin hänet. Moona oli innoissaan tulostani.
- Emme voi tänään mennä uimaan, mutta kyllä me jotain keksimme. Sanoin Moonalle. Huomasin Moonalla olevan pallo.
- Leikitäänkö me sitten pallolla? Kysyin. Moona haukahti. Heitin pallon ja sanoin " Nouda ". Moona nouti sen ja toi minulle.
- Hyvä tyttö. Sanoin ja annoin herkun. Leikimme siinä vielä jotain tunnin.
- Janottaako? Haen vettä sinulle. Sanoin ja menin hakemaan vettä. Moona litki sitä innolla. Hänellä taisi olla jano. Huomasin pian, että sade oli lakannut.
- Mennäänkö pihalle leikkimään, tai rannalle? Kysyin Moonalta. Se ei haukahtanut, vaan katseli minua ihanilla nappi silmillään.
- No, mennään uimaan. Sanoin ja otin hihnan. Pian Moona taas tiesi, että mihin oltiin menossa. Se oli innoissaan. Moona meni taas suoraa päätä uimaan.
Pian joku pikkutyttö itki.
- Mikä sinulla on? Kysyin tytöltä.
- Olen kadottanut koirani, Martan. Tyttö vastasi.
- Minkä rotuinen se on? Kysyin.
- Se on Villakoira. Tyttö vastasi.
- Autan sinua etsimään koirasi. Sanoin tytölle. Pian huutelimme Marttaa.
- Mikä on muuten nimesi? Kysyin tytöltä.
- Olen Nelli, entä sinä? Pikku tyttö sanoi.
- Minä olen Camilla. Vastasin. Jatkoimme etsintöjä. Emme löytäneet tytön koiraa mistään, mutta pian.....
- Nellii, löysin Martan! Huusin Nellille, koska Martta koira oli löytynyt.
- Kiitos paljon, Camilla! Nelli sanoi.
- Ei mitään! Vastasin. Katsoin kelloa ja se oli jo 13.33. Meidän piti lähteä takaisin kennelille. LOPPU

Vastaus:

Hieno tarina jälleen kerran!Olit kiltti, kun autoit pikkutyttöä löyämään tämän koiran Saat 3pst

Nimi: Taiga<3

06.05.2012 14:35
Demi on meidän oma koiramme. Ei kai haittaa, jos Demikin tulee joskus mukaan tarinaan.

Vastaus:

Ok, Demi saa olla myös tarinoissasi

Nimi: Taiga<3

06.05.2012 04:00
Taiga:
Tänään aion mennä Taigan kanssa katselemaan merimaisemia, josta Taiga ehkä pitäisi. Olin nyt matkalla kenneliin ja siellähän se Taiga odotti innoissaan ja minäkin olisin innoissani. Menin Taigan luokse ja rapsuttelin sitä ja samalla sanoin:
-Me menemme tänään Taiga katselemaan merimaisemia.
Ajattelin, että voisin opettaa Taigalle pari temppua, jos Taiga vain jaksaa.
Rakastan Taigaa ja Demiä yhtä paljon. Kunpa Taiga saisi pentunsa jo, sillä näkisin ne ihanuudet silloin. Mietin, että kumpikohan jää kenneliin, narttu vai uros? Lähdimme Taigan kanssa rannalle ja otin sille mukaan koulutusnaksuja. Opetin Taigaa näin:
-Taiga! Ei ota!
Olin laittanut Taigalle herkkupalan maahan. Taiga totteli varmaankin sen ei sanan avulla. Sitten annoin Taigan ottaa herkun. Opetin sille vielä toisen tempun joka on seuraava: Häntä. Siinä Taigan pitää jhdata häntäänsä.
Opetin sen sille niin, että pyöritin namupalaa Taigan hännän perässä. Sanoin Taigalle samalla häntä ja jatkoin pyöritystä. Annoin Taigalle herkun aina, kun olin pyörittänyt namin yhden kerran ympäri ja sanoinn aina alussa, että Taiga häntä! Opetin Taigalle sitä kaksi tuntia ja se osaa sen täydellisesti. Opetin myös Taigalle kuninkaallista ja Taiga osaa senkin jo täydellisesti. Opetan Taigalle huomenna lisää temppuja, sillä haluan, että Taigasta tulisi hyvä temppukoira. Lähdimme kennelille ja annoin Taigalle ruuan ja päästin sen äkkiä käymään ulkona. Sanoin kaikille heippa, myös koirille. Kello oli 18.07 ja aion lähteä nyt. Aion mennä tänään yhdelle kaverilleni yöksi. Annoin Taigalle vielä viimeisen märän pusun ja lähdin. Tapaamme taas huomenna.

P.S: Päivämäärä oli siis 5.5.2012. Ei saa ehkä selvää, sillä kello on 04.00

Vastaus:

Tosi hyvä tarina, kuten aina! Kuka on tämä Demi? Muutes tuo Häntä temppu, jota opetit on sama kuin ympäri, jonka Taiga jo osaa. Jos haluat, voisit osallistua siihen hoitajien kisapäiviin. Saat 3pst

Nimi: Camilla
Kotisivut: http://sonyx.suntuubi.com/

05.05.2012 19:40
On niin kivaa hoitaa Moonaa, niin teen toisenkin tarinan samassa päivässä.

Olin juuri nukahtamassa. Kello oli 11.55 yöllä, eli melkein 12.00. Olin valvonu koko ajan.
- Miksi sinä valvot, sisko? Siskoni Milla kysyi.
- En tiedä sitä itsekkään. Vastasin. Menin heti huoneeseeni ja koitin saada unta. Miksen vain saanut unta?
- Huomenta, unikeko. Äiti sanoi. Olin näköjään nukahtanut illalla.
- Huomenta, äiti. Vastasin. Äiti meni hoitamaan tiskejä, kun minä taas yritin selvitä aamu toimista. Laitoin paidan, jossa luki; Rakastan koiria! Se oli lempipaitani.
- Menen Taigayöhön! Sanoin äidille.
- No, mene sitten, jos sinusta siltä tuntuu. Äiti vastasi. Huomasin pian, että kello olikin jo 11.00 aamu päivällä. Olin nukkunut liikaa. Menin nopeasti katsomaan Moonaa.
Moona oli jo oppinut tuntemaan minut ja odotti minua. Se ihmetteli, että missä oikein olin.
- Moona, täällä ollaan! Sanoin Moonalle, kun tulin kennelille. Moona oli innoissaan.
- Tässä sinulle herkkupala. Sanoin ja annoin Moonalle pienen herkun.
- Haluatko taas uimaan? Sanoin Moonalle. Se haukahti siihen malliín, että se varmaan halusi. Otin taas Moonan hihnan.
Kun kävelimme polkua pitkin, niin Moona tajusi, että mihin ollaan menossa. Se alkoi vetämään.
- Moona, älähän nyt. Ollaan pian rannalla. Sanoin Moonalle rauhallisesti.
- Noin, perillä! Nyt saat temmeltää. Sanoin Moonalle.
Moona meni taas suoraa päätä kahlaamaan. Onneksi olin varautunut ja otin omatkin uimavaatteet mukaan. Menin Moonan seuraksi veteen.
- Lähdetäänkö jo? Kysyin, kun oltiin taas uimassa 3 tuntia. Se aika varmaan riittää. Menimme siltikin takaisin. Moona meni leikkimään muiden koirien kanssa kennelin pihalle.
- Heippa, Moona! Minun täytyy lähteä! Sanoin Moonalle.LOPPU

Täällä kennelissä on niin kivaa hoitaa Moonaa.

Vastaus:

Hieno tarina! Olet tosiaankin aktiivinen Saat 2½pst

Nimi: Camilla
Kotisivut: http://sonyx.suntuubi.com/

05.05.2012 15:44
Kiitos vielä, kun saan hoitaa Moonaa. Nyt tarinan aika.

- Herää jo, Camilla! Äiti tuli herättämään.
- Tänään on lauantai, äiti! Miksi minun pitää herätä jo näin aikaisin? Kysyin unenpöpperössä.
- Tänään on suuri päivä! Äiti kertoi.
- Mikä muka?! Kysyin hämmästyneenä.
- En voi kertoa vielä. Äiti sanoi.
- Ok, mutta laitan vaatteet päälleni. Vastasin. Äiti meni herättelemään pikkusiskoani. Kello oli n. 8.45. Kun sain vaatteet päälleni, niin menin keittiöön laittamaan aamupalaa.
- Camillaa! Tule katsomaan! Pikkusiskoni Milla huusi.
- Mikä nyt on niin tärkeää!? Huusin takaisin ja menin katsomaan, että mikä siellä oli.
- Telkkarissa on koiranpentuja! Sisko sanoi.
- Joo, on ne suloisia. Mun pitää mennä syömään! Vastasin.
Yhyäkkiä minulle tuli tekstiviesti. Se tuli Saagalta, joka ylläpitää kennel Taigayötä. Siinä luki: " Saat hoidokiksesi Moonan! Onnea"! Kiljuin ilosta.
- Mitä nyt, kulta? Äiti tuli ihmettelemään.
- En ehdi, minun täytyy mennä! Sanoin ja lähdin heti Taigayöhön. Olin perillä minuutissa. Tapasin kennelillä ensimmäiseksi Saagan.
- Ai, hei! Olet varmaan se uusi hoitaja, oliko se Camilla? Saaga sanoi.
- Juu, olen Camilla. Missä se Moona on? Kysyin innostuneena, mutta sivistyneesti.
- Se on tuolla, näytän tietä. Saaga sanoi ja näytti tietä Moonan luokse.
- Tuossa. Pidä hauskaa! Saaga sanoi ja käveli pois.
- Niin pidänkin. Vastasin iloisesti. Moona ihmetteli vieressä, että kuka oikein olin.
- Moi Moona! Olen uusi hoitajasi! Sanoin Moonalle. Tiesin, että Moona saattaisi olla varautunut vieraita kohtaan, joten käyttäydyin rauhallisesti.
- Mennäänkö uimaan? Tiedän, että pidät siitä. Sanoin ja otin hihnan. Moona näytti pitävän minusta, koska hän nuoli naamaani aika paljon. Kävelimme polkua pitkin, joka veisi rannalle.
Moona innostui, kun tajusi, että menemme rannalle. Se meni heti kahlaamaan. Istuin rannalla ja katselin Moonaa.
- Oi, onpa se suloinen. Sanoin itsekseni. Siellä rannalla oli muitakin koiria. Moona sai siellä ystäväkseen Nalle nimisen sekarotuisen.
Olimme rannalla jotain 3 tuntia, ja oli jo aika lähteä kennelille päin. Moona ei olisi halunnut lähteä, mutta se silti suostui. Vein Moonan kennelille ja sanoin sille heipat, sillä minunkin piti lähteä. LOPPU

Vastaus:

Ihana alkutarina!! Hoidat Moonaa hyvin ottein. Saat 2½pst

Nimi: Taiga<3

05.05.2012 10:33
Taiga:
Olin ollut kennelissä jo vähän aikaa juttelemassa Saagalle siitä koirasta. Koiran rotu oli Amerikanakita eikä sillä ollut pantaa tai hihnaa. Koiralla ei tainnut olla omistajaa, sillä koiralla ei ollut mitään tietoja, enkä kuullut, että kukaan olisi huutanut sitä.
-Aion mennä Taigan kanssa kohta lenkille ja voisin katsoa samalla, että onko koira siellä.
-No sehän olisi hyvä idea.
Huusin Taigaa ja Taiga tuli.
-Taiga! Siivoa lelut!
Olin levittänyt vähän leluja maahan ja Taiga keräsi ne. Se taisi olla oppinut.
-No Taiga, opetetaan toinen temppu.
-Taiga! Kuninkaallinen!
Taiga kumarsi, joka oli erittäin hyvä asia. Kävin sanomassa Saagalle, että Taiga kumarsi. Saaga sanoi, että se oli hyvä.
-Taiga! Kuninkaallinen!
Taiga kumarsi. Osasikohan se jo sen ennen kuin rupesin kouluttamaan sitä, sillä muissa koirissa on mennyt aika kauan.
Opetin sille vielä kaksi temppua: Vapaa ja Hyppy. Lähdin sitten Taigan kanssa lenkille ja opetin sille vapaata.
-Taiga! Odota!
Irrotin Taigalta hihnan ja se odotti vapaana vieressäni.
-Taiga! Vapaa!
Taiga lähti metsälle ja taisi saada linnun, sillä metsästä kuului linnun rääkäisy. Taigalla oli nälkä. Kävin katsomassa ja huomasin veri läikkiä. Näin sitten Taigan, jolla oli suussaan sinisorsa.
Taigalla taisi tosiaan olla nälkä. Lähdimme Taigan kanssa kennelille ja Taiga otti mukaansa sorsan. Saaga ihmetteli sorsaa ja minä kerroin mitä tapahtui. Saaga vain nyökytteli ja katsoi Taigaa.
-Taigalta taitaa tänään mennä päiväraksut pois?
-Kyllä. Sinisorsasta riittää sille ehkä huomiseksikin.
Huomasin Tinkan ja menin rapsuttelemaan sitä. Missäköhän Viivi 11 on? Aion kysyä siltä tänään, miksei tule hoitamaan Tinkaa.
Softis soitti minulle.
-Moi, Softis.
-Moi, Taiga<3.
-Voitko olla tänään?
-Jos ehdin, sillä olen nyt Taigan luona.
-Ahaa.
-No moikka, Softis.
-Moikka, Taiga<3.
Lopetin puhelun Softiksen kanssa ja menin Taigan luo. Taiga murisi minulle sorsan takia ja sanoin napakasti hiljaa.
Otin sorsan pois ja Taiga melkein puri minua. Sanoin ei. Aion viedä Taigan pesulle nyt ja pestä sen. Taiga haisi vähän, sillä en ole pessyt sitä pitkään aikaan. Mutta nyt kuitenkin pesen. Menimme kylpyhuoneeseen ja täytin kylpyammeen. Kastelin sitten Taigan ja laitoin sen ammeeseen. Kaadoin taigan päälle: BEST FRIENDSIN CLEANIA 2 in 1 shampoota ja hoitoainetta samassa. Olin pessyt Taigan ja hain pyyhkeen. Yhtäkkiä kompastuin johonkin. Taiga säikähti vähän, mutta ei paljoa onneksi. Sain pyyhkeen ja kuivasin Taigan. Taiga meni hieromaan päätään karvamattoihin ja se näytti hassulta. Saagakin tuli siihen ja hämmästeli Taigaa.
-Mikäköhän ilopäivä Taigalla tänään on?
-Varmaan pennut innostavat.
-Niin. Onko muuten kivaa pyörittää omaa kenneliä?
-No onhan tämä nyt aika kivaa.
-Minäkin haluaisin perustaa tällaisen.

No tästä tuli nyt tämmöinen tarina. Kuulet vielä tänään lisää tästä tarinasta. On kivaa olla täällä hoitajana ja sinäkin vaikutat toosi kivalta!

Vastaus:

Tämä tarina oli taas tosi hyvä! Hyvä, että otit sorsan pois Taigalta, sillä se ei saisi metsästellä niitä lintuja. Voisin ottaakin sen amerikan akitan kenneliini, tiedän sille jo nimen Olet hyvä hoitaja! Saat 4pst

Nimi: Taiga<3

05.05.2012 00:21
LAITOIN TÄMÄN TARINAN VAHINGOSSA NORMAALIIN VIERASKIRJAAN, MUTTA NYT LAITAN TÄNNEKIN SEN.

Taiga:
Purossa solisi vesi. Olin taivaassa! Täällä on niin ihanaa. Joukko pentuja tuli hyppimään minua vasten.
- Apua! Huudahdin. Olin pudonnut sängystä.
- Ai, se oli vain unta. Sanoin itselleni.
Menin pian vaatekaapilleni. Otin vain jotkut vaatteet päälleni.
- Muista, että huomenna on matikan koe! Äiti yhtäkkiä huusi.
- Joo, alan lukea! Vastasin hermostuneena. Otin kirjan esille.
En saa mennä tänään tietokoneelle, mutta avasin silti koneeni.
Kirjoitin Googleen, että Kennel Taigayön. Olin näet kirjoittanut viekkuun hoitsupyynnön.
- Jess! Huusin.
- Eikö sinun pitänyt lukea? Äiti sanoi.
- Minähän luenkin. Vastasin.
Näin vasta tänään viestin, että saan Taigan pennun toiseksi hoidokiksi. Koirani oli huoneessani ja rapsuttelen sitä. ¨Toivoin, että Taigakin olisi täällä.

P.S: Minulla on nyt kiire nukkumaan, sillä olen ihan puhki. Ja muuten.. Sekoitin Taigan ja Tinkan sen takia, koska meinasin ensin ottaa Tinkan.

Vastaus:

Tarinoissa sinun pitäisi siis hoitaa Taigaa... tässä olit kotona. Saat ½ pst

Nimi: Softis

04.05.2012 23:46
Jerrini:

Olin lähdössä taigayön kennelille. Lähdin kotoani pyörälläni hoitamaan Jerri hoitsuani. Kun pääsin kennelille avasin portin ja Jerri juoksi luokseni ja antoi pusun poskelleni, kun kyykistyin silittelemään sitä.
-Voi rakas Jerrini.
Tällä kertaa en ollutkaan lähdössä mihinkään kenneliltä ainakaan vielä. Menin Jerrin ja minun huoneeseen ja aloin opettaa Jerrille taas kumarra temppua. Sanoin Jerrille:
-Jerri, kumarra! Se muisti tempun ja osasi sen.
Toistin samaa pari kertaa ja Jerrille ei tullut yhtään virheitä.
-Hieno poika Jerri<33 Palkitsin ja kehuin Jerriä. Nyt olin valmis alkamaan opettamaan toista temppua, eli jatkoin onnu tempun opettamista.
-Jerri, onnu! Se totteli minua.
-Jerri, onnu! Se totteli taas minua.
-Jerri, onnu! taas se teki sen, mutta taas seuraavalla kerralla ei.
Ajattelin jatkaa rennomalla tekemisellä, joten lähdimme lenkille Jerrin kanssa. Menimme taas metsään, sillä tykkäämme olla siellä. Päästin Jerrin vapaaksi. Yhtäkkiä Jerri alkoi haukkua linnulle:
-Wuf wuf wuf wuf wuf wuf wuf wuf wuf wuf!
- Jerri, ei.
Jerri lähti jahtaamaan lintua syvemmälle metsään. Juoksin Jerrin perässä ja sain sen pian kiinni. Huomasin, että Jerrin jalkaan oli tullut pikku haava. Lähdimme takaisin kennelille. Kennelillä aloin puhdistaa Jerrin haavaa. Kun olin puhdistanut se, laitoin siihen siteen ihan varmuuden vuoksi. Menimme Jerrin kanssa kennelin pihalle ja huomasin Saagan lähestyvän minua. Hän kysyi minulta:
-Miks Jerrin jalkaan on sattunut?
-No olimme Jerrin kanssa metsässä ja silloinnhuomasin sen haavan, mutta en kyllä tiedä mistä haava tuli.
-Okei no hoida Jerrin jalkaa sitten hyvin.
-Joo tietenkin.
Pian minun oli aika lähteä kotiin ja lähdin polkemaan kotiin. Kotona mietin vain miten Jerri voi. Ajattelin, että toivottavasti se oli kunnossa.

loppu!

Vastaus:

Tämäkin oli hieno tarina!Jerri voi onneksi ihan hyvin Saat 3pst

Nimi: Taiga<3

04.05.2012 21:25
Taiga:
Nukuin ja nukuin, kunnes heräsin. Tänään meillä on kennelissä makkarapäivä. Se tarkoittaa sitä, että grillaamme makkaraa ja muita grilliruokia. Aion antaa Taigallekin yhden makkaran, mutta silloin yritän opettaa sille jotain temppua. Puin vaatteet nopeasti ja söin nopeasti aamupalaksi leipää ja kaakaota. Laitoin kroksit jalkaan ja lähdin, sillä tänään oli aurinkoinen päivä, joten en tarvinnut fleeceä. Avasin pyöräni lukon ja lähdin pyöräilemään. Mietin, että kunpa Taiga saisi kohta pennut. Saisin ehkä jonkun toiseksi hoitsukseni ja voisin opettaa sille niin paljon temppuja, kuin Taigallekin. Olinn kennelillä ja taiga oli innoissaan nähdessään minut. Tietenkin minäkin olin innoissani nähdessäni Taigan. Taiga oli erinnäköinen. Tuli päivä ja rupesimme grillaamaan. Ihana tuoksu haihtui nenääni. Makkarat olivat valmiit ja olin itse syönyt makkarani. Sitten menin Taigan kanssa harjoittelemaan. Kaadoin lelut Taigalle ja heitin niitä. Taiga kävi noutamassa ne, mutta ei laittanut niitä koppaan. Joten yritin uudestaan.
-Taiga! Siivoa!
Taiga kävi hakemassa lelun, mutta ei laittanut sitä taaskaan koppaan.
-Taiga! Koppaan lelu!
Vihdoin Taiga irrotti lelusta ja lelu putosi koppaan.
-Hieno tyttö Taiga!
Annoin Taigalle palkinnon ja Taiga tykkäsi makkarasta. Jatkoimme samaa tunnin, mutta toivon, että Taiga ei tylsistynyt. Kyllä Taiga sen jo melkein osaa, mutta ei aina välttämättä halua tehdä temppua.
Koiraa ei voi pakottaa tekemään sellaista, mitä se ei itse halua.
Vein sitten Taigan lenkille vapaaksi. Se taisi pitää vapaana olemisesta.
-Murr. Räyh. Vrauh.
-Taiga, mikä tuo oli?
Täällä päin liikkuu susia ja tiesin sen. Pelkäsin, että se oli nälkäinen susi, joka hyökkäisi minun ja Taigan kimppuun. Sitten se tuli esiin. Se oli varmaan hirveä näky. Olin kauhuissani. Siinä se seisoi. Koira, jonka jalka oli verinen. Ajattelin vain, että voi ei! Mitä tekisin sille? Missä se asuisi? Mitä Saaga sanoisi? Ajatukset pyörivät päässäni ja silloin sain idean. Koira voisi ehkä tulla hoitokoiraksi jollekin, vaikka Viivi 11 toiseksi hoitsuksi silloin kun hänellä on 200 pistettä.

Vastaus:

Hieno tarina taas!Ja tämä oli jo toinen tarina tänä päivänä, wow! Meidän pitäisi ensin selvittää, onko löytämälläsi koiralla omistajaa, jos ei voisimme ottaa sen kenneliin Saat 4pst

Nimi: Softis

04.05.2012 16:53
Jerri ja minä:

Oli kaunis päivä ja olin lähdössä taigayön kennelille hoitamaan Jerriä. Tällä kertaa aioin mennä pyörällä kennelille, koska oli niin ihana sää. Otin pyöräni ja lähdin polkemaan kohti kenneliä. Ajattelin mielessäni, että kohta näkisin taas rakkaan Jerrini. Pian näinkin taigayön kennelin. Laitoin pyöräni pyörätelineeseen ja lähdin kävelemään porttia päin. Avasin portin ja huomasin kuinka Jerri juoksi minua päin. Tällä kertaa osasin kuitenkin jo väistää sen.
-Rakas Jerrini. Sanoin, kun se tuli pyörimään ympärilleni.
-Wuf wuf wuf wuf wuf wuf.
Minä olin iloinen nähdessäni Jerrin ja sekin taisi olla nähdessään minut. Saaga tuli luokseni ja sanoi:
-Kiva, että tulit taas hoitamaan Jerriä.
-Tietenkin tulin, koska enhän minä pystyisi olla kauaa erossa siitä.
Menin hakemaan Jerrin flexin ja valjaat sisältä. Ajattelin laittaa ne sille vasta ulkona, mutta se seurasi minua, niin laitoin ne sitten sisällä. Lähdimme siis lenkille. Ensin ajattelin vain kierrellä, mutta sitten minulla tuli mieleen, että voisin mennä kouluttamaan Jerriä, koska meillä on tulossa temppuesitys. Suuntasin siis Jerrin kanssa kohti koulutuskenttää. Päästin Jerrin vapaaksi metsässä. Me juoksimme koulutuskentälle ja pian olimmekin jo siellä. Nostin Jerrin jalkaa ja lähdimme kävelemään niin, että Jerri käveli kolmella jalalla ja silloin sanoin Jerrille:
-Onnu.
Toistimme samaa monta kertaa, mutta Jerri tajusi vain pari kertaa kävellä kolmella jalalla. No sitä piti vain harjoitella.
-Jerri onnu! Jerri teki sen. Palkitsin ja kehuin sitä.
-Hyvä poika Jerri, hieno poika!<33
-Jerri onnu! Se teki sen taas.
-Hyvä poika!
-Jerri onnu! Nyt Jerri ei suostunutkaan enää.
Aloin opettaa toista temppua, eli temppua: kumarra. Painoin Jerrin etuosan alas hellästi ja sanoin:
-Jerri, kumarra.
Toistin taas samaa monta kertaa ja Jerri alkoi oppia, eli tämä taisi olla vähän helpompi temppu, kuin tuo onnu.
-Jerri, kumarra. Se kumarsi.
-Hyvä poika Jerri tosi hieno poika.
-Jerri,kumarra. Ja Jerri totteli minua.
-Hieno poika!<33
Toistin samaa monta kertaa ja Jerrillä tuli vain muutaman kerran virhe. Ajattelin lopettaa tältä päivältä tämän koulutuksen ja mennä tekemään jotain Jerrille rennonpaa. Menimme takaisin kennelille.

Kennelillä näin Taiga<3:men ja hänen kanssaan oli Taiga.
-Moi Taiga<3.
-Moi Softis.
-Onko Taiga sun hoitsu.
-Joo onhan se,onko Jerri sinun?
-On, mutta minun pitää nyt mennä, että moro!
-Moikka Softis.
Menin Jerrin ja minun huoneeseen. Kävin hakemassa yhteisistä tavaroista köysivetolelun ja kumipallon. Ensin leikimme köysivetlelulla ja Jerri voitti minut aina Seuraavaksi leikimme kumipallolla. Heitin kumipalloa Jerrille ja se toi sen aina takaisin. Pian minun oli kuitenkin aika lähteä kotiin. Vein yhteis lelut takaisin. Sanoin Jerrille:
-Moikka muruseni.<333
-Wuf wuf wuf wuf wuf wuf wuf.
Lähdin portista ulos, otin pyöräni telineestä ja lähdin polkemaan kotiin.

LOPPU!!!<3333<333<3
Toka tarinani. Tuota kumarra temppua ei tarvitse enää kovin paljoa opettaa.<33333333333

Vastaus:

Tämäkin tarina oli tosi hyvä! Osasit opettaa Jerriä hyvin. Saat 3pst

Nimi: Taiga<3

04.05.2012 15:29
Jaa. No niin tulemme oikeastikin.

Vastaus:

Kiva

Nimi: Softis

04.05.2012 15:29
kirjoitan melkein aina suunnilleen noin pitkiä tarinoita, kuin tuossa ekassa tarinassani.

Vastaus:

Hienoa! Sinustakin taitaa tulla tosi hyvä hoitaja

Nimi: Taiga<3

04.05.2012 15:29
Taiga:

Koirat venyttelivät raukeasti herätellessämme niitä harjoitusta varten. Olin ensimmäinen ja sain opettaa Taigalle yhtä temppua. Menimme ulos ja olimme kaikki hoitajat samaan aikaan kehässä. -Taiga! Kuole! Sanoin Taigalle.
Taiga meni vain makaamaan ja toistin:
Taiga! Kuole!
Taiga meni makaamaan selälleen ja annoin sille palkkion. Käskin Taigaa nousemaan ja toistimme tätä vartin, kunnes Taiga vihdoin oppi sen. Koitin kuitenkin vielä sitä temppua ja Taiga esitti kuollutta. Annoin Taigalle palkkion ja nyt on jonkun toisen vuoro.
Jerri, Rigo ja Tinka oli viety kenneliin sisälle heti puuhatunnin jälkeen, joten Viivi 11, Softiksella ja Rigsulla oli vapaat kädet auttaa ja ohjata meitä.
Ensin seisoimme koiria rinnakkain. Parin koulutusnappulan avulla sain Taigan seisomaan hienosti enkä voinut välttää sitä pienoista ylpeydentunnetta, jonka moinen näky aiheutti. Ylpeydentunne kuitenkin katosi nopeasti Taigan huomatessa kauempana oravan ja alkaessa räksyttää sille äkäisesti. Komensin tyttöä lopettamaan ja hieman vastahakoisesti se siirsi katseensa kädessäni olevaan namiin.
Loppujen lopuksi seisominen onnistui kaikilta hyvin. Jonkin verran Viivi 11 ja Softis joutuivat korjaamaan seisoustapojamme, sillä välillä koirat tuntuivat jäävän meidän allemme emmekä antaneet niille tarpeeksi omaa tilaa seistä kunnolla.
-Muistakaa, että koira näyttää parhaimmalta kun se seisoo omilla jaloillaan. Ihmisellä on tapana repiä koiran tassut liian jyrkkiin kulmiin ja silloin koiran tasapaino järkkyy pahasti. He selittivät.
Kehän ympäri käveleminen aiheutti ensin kaaosta. Meidän edessämme Taigaa kiinnosti enemmän Moona, joka olisi myös leikkinyt mieluummin kuin ravannut ympyrää. Takanamme Miska ei suostunut liikkumaan ollenkaan.
-Anniina, jätä hieman väliä Miskaan. Jutelkaa molemmat koirille koko ajan, jolloin niiden mielenkiinto pysyy teissä eikä toisissa koirissa. Ja Tupsu, juttele sinäkin Turrelle. Kehu sitä aina kun se ottaa askelia ja innosta sitä liikkumaan. Hihnasta nykiminen ei ole oikea vaihtoehto, vaikka pari nykäisyä auttavatkin koiraa ymmärtämään, että nyt pitäisi liikkua. Saaga selitti.
-Kaikista paras tapa kehässä ollessa on silti vain kulkea eteenpäin ja yrittää pitää koira vierellänne. Joillakin koirilla voi olla tiedossa kankea alku, mutta yleensä sellaiset koirat kävelevät pian kauniimmin kun huomaavat, että pysähtelyllä ja pelleilyllä ei ole mitään vaikutusta ohjaajan mielenliikkeisiin. Saaga puhui ja lopetti.
Myös kävely saatiin sujumaan, vaikka meidän täytyi edelleen pitää hyvät välit edessä olevaan koiraan. Taiga kuitenkin ravasi hienosti ympyrää, kolmiota ja suoraa, mitä vain Saaga keksi ehdottaa. Niiden jälkeen olikin vuorossa useimpien koirien suurin pelonaihe - pöytä.
-Pöydällä olemiseen koira kannattaa totuttaa jo pennusta pitäen. Sen on hyvä oppia, että pöydällä ei tapahdu mitään ikävää, ja näyttelyiden lisäksi koiran on helpompi olla esimerkiksi eläinlääkärin pöydällä rennosti. Erilaisten ihmisten, niin vieraiden kuin tuttujen, on kyettävä koskemaan koiraan ilman, että se edes harkitsee loikkaamista alas. Joskus se vaatii enemmän harjoittelua. Saaga kertoi. Mutta muistakaa olla varovainen herkkujen kanssa pöydällä. Paras palkinto on taputus ja rapsuttelu, vasta päästyänne pöydästä eroon voitte tarjota pari namipalaa. Varsinkaan henkilö, joka aikoo tutkia koiran, ei saa antaa sille herkkuja! Muuten koira oppii, että lähestyvältä ihmiseltä ne namit tulevat ja koiran oppiessa tuomari tai eläinlääkäri saa terävät hampaat sormeensa, omistaja hämmästelee koiran käytöstä ja koira ei ymmärrä, miksei nakinpalasta tällä kertaa tullutkaan.
Taiga ja Turre seisoivat pöydällä hienosti ja lähes liikkumatta. Ne antoivat niin Saagan kuin Melodynkin (Avustaja) tutkia itsensä, katsoa hampaat ja silitellä hieman turkkia. Kaksikkoa oli selvästi treenattu näyttelyitä varten aikaisemminkin. Jerri sen sijaan innostui, mutta kuten Saaga sanoikin:
-Mieluummin innokas kuin pelkäävä koira pöydällä!
Harjoitusten jälkeen oli jälleen omaa aikaa. En viitsinyt lähteä vielä Taigan kanssa lenkille, sillä vapaa-ajan jälkeen vuorossa olisi kuitenkin kahden tunnin reipas lenkki. Sen sijaan oleilimme aukiolla ja nautimme säästä, joka alkoi parantua iltaa kohden. Harjoitellessamme näyttelyitä pilvet olivat alkaneet repeillä ja aurinko ehti hieman lämmittää meitä ennen kuin sen täytyisi laskeutua taivaanrantaan. Makasin jo kuivalla nurmikolla Taiga kainalossani ja juttelimme niitä näitä muiden kanssa naurun kaikuessa välillä kuuluvastikin.

-Tällä kertaa menemme lenkille kallioiden luo. Saaga sanoi. Melody oli tapansa mukaan jälleen mukana ja jos suoraan sanotaan, en olisi enää osannutkaan kuvitella lenkkiä ilman häntä. Melody tuntui kuuluvan seurueeseen ja Taiga oli vain hyvillään useammasta koirasta samalla lenkillä. Tauon jälkeen kaikissa koirissa oli jälleen energiaa ja ehdimme hermostua pari kertaa remmien kanssa, jotka olivat jatkuvasti solmussa. Emme kuitenkaan uskaltaneet päästää koiria vielä irti, vaan vasta paluumatkalla kallioilta.
-Vau, tosi upean näköistä. Henkäisin päästyämme erään matalahkon kallion laelle.
Olisimme voineet kivuta vielä kauemmaskin, mutta päätimme tyytyä tähän matalampaan.
Aurinko alkoi laskea ja värjäsi veden punertavaksi.

Vastaus:

Ihan superhyper hyvä ja pitkä tarina jälleen kerran! Kiva, kun teit tarinan harjoitteluista Saat............ 5 PISTETTÄ!!!!!

Nimi: Taiga<3

04.05.2012 14:55
Kyllä olemme IRL kavereita Viivi 11 kanssa.
Miten niin?

Vastaus:

Vaikutitte tulevan niin hyvin juttuun toisienne kanssa

Nimi: Softis

03.05.2012 22:10
Jerri koiran tapaaminen:

Äitini yritti herätellä minua:
-Herää nyt jo!
-Äiti, miksi herätit minut näin aikaisin?
-No,etkös ollut menossa tapaamaan sitä Jerriä?
-Ai niin joo. Hyvä, kun herätit.
Ponnahdin ylös ja laitoin päivävaatteet päälle. Sen jälkeen laitoin reppuni kuntoon. Laitoin reppuun vaihtovaatteet. Sitten menin alakertaan äitini luokse. Kysyin häneltä:
-Voitko viedä minut kennel taigayöhön?
-Totta kai voin,eihän minulla muutakaan tekemistä ole.
-No hyvä, mutta voimmeko jo lähteä?
-Lähdetään vain.
-Jeeee!

Lähdimme autolla kohti kenneliä. Katselin kokoajan ikkunasta ulos, koska halusin nähdä kennelin pian. Odotin innolla, kunnes näin kennelin. Äiti jätti minut kennelin parkkipaikalle ja minä lähdin kennelin portille. Huusin vielä äidilleni:
-Moikka!
-Hei hei Softis.
Avasin portin varovasti, etteivät koirat juoksisi ulos portista. Koiria ei kyllä edes tullut portille, mutta hetken päästä näin, kun valkomusta bordercollie juoksi minua päin. Se kaatoi minut ja alkoi nuolla naamaani. Kysyin siltä:
-Oletko se sinä Jerri?
-Wuf wuf wuf. Jerri haukahti iloisesti.
Huomasin, että minua kohti käveli joku tyttö ja hän sanoi minulle:
-Oletkos sinä se Softis?
-Olenhan minä ja sinä taidat olla Saaga.
-Joo minä olen Saaga.
-Anteeksi, kun en ole käynyt vielä hoitamassa Jerriä, mutta minulla oli paljon kiireitä.
-No ei se haittaa. Hyvä, kun nyt tulit hoitamaan Jerriä.

Lähdin antamaan Jerrille hetken päästä ruokaa. Annoin sille ruokaa ja Vettä, että se jaksaisi. Kun Jerri oli syönyt, ajattelin lähteä lenkille. Kävin hakemassa Jerrin valjaat ja flexin. Laitoin Jerrille valjaat ja lähdimme lenkille. Menimme metsään ja päästin jerrin vapaaksi. Se oli tosi kiltisti minun kanssani, sillä se odotti minua aina noin kuuden metrin välein. Sanoin Jerrille:
-Olet sinä kyllä aika pirtsakka koiruus, vaikka oletkin jo kymmenen vuotias.
-Wuf wuf wuf wuf wuf wuf...Se vain haukkui vastaukseksi.
Olin ottanut Jerrin frisbeen mukaan. Kun tulimme metsäaukiolle, aloin heittää Jerrille frisbeetä. Sanoin ensin "paikka". Se pysyi paikoillaan, vaikka heitinkin frisbeen. Sitten sanoin "nouda" ja se rynnisti kamalaa vauhtia hakemaan frisbeetä. Kun se sai frisbeen suuhunsa. Se ryntäsi suoraan minua kohti, mutta väisti viimehetkellä.
-Voi sinua hassua.<33
Heitin frisbeetä jonkun aikaa. Sen jälkeen lähdimme rantaa päin.

Kun pääsimme rannalle, otin kepin käteeni ja heitin se Jerrille. Rannalla oli myös laituri, joten aioin mennä laiturille istuskelemaan ja katselemaan Jerrin touhuja. Otin sukkani pois ja kastelin jalkojani vedessä laiturilta. Katsoin Jerriä, kun se leikki vedessä. Sitten katsoin kännykkäni kelloa ja se näytti klo 17.12. Huusin Jerrille "tänne" ja se tuli luokseni. Menimme rantahiekalle, koska halusin vähän kouluttaa sitä. Sanoin sille:
-Istu. Ja se istui.
-Makaa. Ja se meni makaamaan.
-Kieri. Se kieri.
-Hyppää. Se teki senkin.
-Kahdelle jalalle. Ja se totteli taas.
Kehuin sitä vielä:
-Hieno poika Jerri<3 Sä olet niin ihana ja hyvä poika!!!
Ajattelin käydä vielä jossain, mutta missä voisin käydä? Aioin lähteä koirapuistoon, koska Jerri tykkää olla muiden koirien seurassa.

Kun olimme päässeet puistoon, minua harmitti, koska siellä ei ollut ketään. Mutta pian kuulin jotain ääntä ja ison pensaan takaa juoksi suloinen koira ja sen omistaja. Menin juttelemaan koiran omistajalle:
-Ihana koira sinulla.
-Kiitos, sinunkin koirasi on ihana.
-Kiitos, mutta se on vaan minun hoitokoira, mutta silti se on paras!
-Aa okei. Mikä sen nimi on? minun koirani on Emmi.
-Minun hoitsuni on Jerri ja se on bordercollie, minkä rotuinen tuo sinun on?
-Se on sekarotuinen, mutta siinä on saksanpaimenkoiraa ja pitkäkarvaistacollieta.
-Aha, okei no mut mun pitää näköjään lähteä, kun kello on jo 19.00, että moido!
-Moikka ja hyviä jatkoja sulle ja Jerrille.
-Samoin, moro!

Otin Jerrin kiinni ja lähdin sen kanssa kohti taigayön kenneliä. Juoksimme melkein kokomatkan ja pian olimmekin jo taigayön pihassa. Avasin portin ja päästin Jerrin vapaaksi. Menin antamaan Jerrille vielä iltaruuan. Annoin sille paljon juomista, koska sillä oli kamala jano. Jerrin ruuan jälkeen minun oli aika lähteä. Annoin Jerrille pusun kuonolle ja se pussasi takaisin.<3 Sanoin Jerrille hymyillen:
-Moikka rakas hoitsuni!<33<333
Jerri haukahti:
-Wuf Wuf.
Lähdin portista ulos hymyillen. Äitini odottikin jo parkkipaikalla. Kun olimme autossa, kerroin äidille kokopäivästäni.

Kun pääsimme kotiin, ajattelin vain Jerriä ja taigayön kenneliä.
Kirjoitin illalla päiväkirjaani ja kerroin siinä, kuinka kiva päivä minulla oli PARHAAN hoitsuni JERRIN kanssa!<33

Loppu!<33<3333
Tällanen tuli ensimmäisestä tarinastani. Toivottavasti se ei ollut ihan tylsä. Jerri is BESTTTT<33<33333333



Vastaus:

Superhyvä alkutarina, Softis!!!Tosi pitkä ja ei ollenkaan tylsä Saat 3pst

©2018 Kennel Taigayön - suntuubi.com